copyright

Marjo Lehikoinen

 

Sanan Sateen syntytarina 

Sanan Sade sai alkunsa sydämessäni syksyllä 2002. Silloin koko Suomi kärsi kuivuudesta. Sadetta ei tullut, jonka seurauksena monista kaivoista loppui vesi. Niin tyhjeni sekin kaivo, josta minä veteni silloin ammensin.Kokemus oli rankka, mutta se opetti paljon. Kannettu vesi ei todellakaan kaivossa pysynyt! Vesi lakkasi tuolloin olemasta minulle itsestäänselvyys. Siitä tuli kallisarvoinen Jumalan lahja - armosta annettu.

Tahdoin tehdä jotakin konkreettista niiden ihmisten hyväksi, jotka joutuvat päivittäin kantamaan vetensä kilometrien päästä. Tahdoin saada auttaa.
En kuitenkaan lähtenyt itse Afrikkaan vettä kantamaan. Jäin rukoilemaan. Rukoilin, kunnes kesällä 2004 sain ajatuksiini nimen
Sanan Sade. Perustin toiminimen ja uskoin voivani auttaa sen avulla. En vain tiennyt vielä miten. 

Vuodet kuluivat ja Sanan Sade eli pöytälaatikossani hiljaiseloa, odotteli omaa aikaansa. Keväällä 2012, vuosien odotuksen jälkeen, alkoi lopulta tapahtua. Sanan Sade aloitti toimintansa kustantamalla esikoiskirjani Turva Jumalassa. Toivoin voivani auttaa jatkuvasta vedenpuutteesta kärsiviä Afrikassa asuvia lähimmäisiäni kirjoittamani kirjan avulla. Päätin lahjoittaa kirjan tuoton luotettavan kristillinen järjestön kautta vesihankkeeseen. Rukoilin Jumalalta johdatusta, ja se annettiin!

Talossa, jossa asuin vedettömän ajan, oli pihasaunalla Nira -merkkinen käsipumppu. Siinä oleva logo oli niin kaunis, että olin kiinnittänyt siihen huomiota. Netin ihmeellisestä tietoviidakosta selvisi, että pumppuja oli valmistettu vuosikaudet Vammalassa, nykyisessä Sastamalassa, silloisessa kotikaupungissani. Soitin tehtaalle, kerroin sydämelläni olevasta vesiasiasta ja niin asia eteni - Jumalan johdatuksessa. Kuulin tuolloin ensikertaa World Visionista.

World Vision on kansainvälinen kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka tekee pitkäjänteistä työtä lasten elinolojen parantamiseksi siellä, missä hätä ja avuntarve on suuri. Otin yhteyttä Suomen World Visioniin ja kerroin heille kirjastani ja halustani saada olla mukana taivaallisessa vesiprojektissa ja kuinka ollakaan, Ugandasta löytyi toiveitteni mukainen avustuskohde ja me jäimme yhdessä odottamaan Jumalan johdatusta asiassa. Luonnollisesti myös rukoilin!
Noin vuoden kuluttua unelmasta tuli totta! Turva Jumalassa -kirja oli tuottanut lahjoitukseen kaivatun summan.

World Vision rakensi Ugandaan Busian kaupungin laidalla sijaitsevaan Sofia-nimiseen slummikylään kuusi vesikioskia, kylän ensimmäiset vesipisteet. Siihen asti äidit ja lapset olivat kantaneet vettä kaukaa slummin ulkopuolelta, tai sitten olivat ammentaneet sitä suojaamattomista vesilähteistä, jolloin oli suuri riski saada jokin vesiperäinen tarttuva tauti. Nyt Sofian slummikylässä saadaan monesta hanasta puhdasta vettä. Yksi slummikylääm asennetuista vesihanoista on Sanan Sateen lahjoittama. Kiitos jokaiselle kirjan ostajalle - ja Jumalalle! 

 

Snl. 25:25 "Kuin nääntyväiselle raikas vesi on hyvä sanoma kaukaisesta maasta."