Abba Isä! Minä täällä!

Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, äläkä unohda, mitä hyvää hän on tehnyt.
Ps. 103:1,2

Minä kiitän ja ylistän Jeesusta - ja muistan kyllä hänen pelastaneen minut ja auttaneen monessa hädässä, mutta silti tuntuu joskus, että Isä on kaukana, eikä näe ja kuule minua. 

Mikä ihme siinä on, että ne vanhat haavat ja jutut puskee pintaan tietyissä tilanteissa niin helposti. Ja odottaminen... se se vasta vaikea laji on. Miksi sitä ei yksinkertaisesti vain usko, että Isä rakastaa jokaista, näkee kaikki ja kaiken, ja tietää milloin ja miten meille puhuu ja vastaa. Tahdon uskoa!

Herra katsoo taivaasta ja näkee kaikki ihmiset.
Valtaistuimeltaan hän valvoo kaikkia maan asukkaita,
hän, joka on luonut heidän kaikkien sydämensä,
joka ymmärtää kaikki heidän tekonsa.
Ps. 33:13-15

Tässä ajassa, missä nyt elämme, sotien ja monenlaisen kaaoksen keskellä, ei tunnu soveliaalta ajatella itseään ja omia tarpeitaan, etenkin kun kaikki on juuri tällä hetkellä omassa elämässä varsin hyvin. On vaatteet ja elatus - ja vielä paljon enemmän. On rakas perhe, hyvä työ ja ihana turvallinen koti, mutta pieni tyttö sisällä sydämessä halajaa toisinaan kovasti Isän syliin.

Kun olin lapsi, koputtelin arasti oman isäni konttorihuoneen ovea ennen kuin astuin sisään, ja sisään astuessa tunnustelin aina mitä oli sillä kerralla sopiva jutella. Olin isin tyttö, mutta myös hyvin herkkä aistimaan väreilevän ilmanalan. Opin valikoimaan puheenaiheita ja nielemään herkästi kipua. 

Isäni oli hyvä rakas isä, mutta kaikin tavoin vain ihminen. Tultuani uskoon, eli kun ymmärsin tarvitsevani Jeesusta syntieni sovittajaksi, avautui samalla kaipaamani henkilökohtainen yhteys elävän Jumalan kanssa. Sain löytää Raamatun lehdiltä kaikkivaltiaan taivaallisen Isän, jota voin lähestyä Jeesuksen nimessä joka hetki pelkäämättä. Toki se edellyttää, että kunnioitan Jumalaa.

Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.
Ps. 50:15

Tänään, kun uutiset suoltaa sotaa ja pahuutta ja koko maailma on lähes täydellisessä sekasorrossa,  astun esiin Isäni eteen ja huudan apua. En niinkään itselleni - toki kyllä sitäkin, mutta rukoilen ennen kaikkea Jumalaa ilmestymään kaiken tämän maailmassa vallitsevan pimeyden keskellä. Rukoilen niiden puolesta, jotka eivät vielä tunne Jeesusta, Jumalan Poikaa, jonka vallassa on iankaikkinen elämä ja kuolema. Joka on rakastanut maailmaa ristillä viimeiseen hengenvetoon asti. Ja rakastaa meitä jokaista yhä. Uskotaan tänään tämä!

Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa vaan sitä varten, että maailma pelastuisi hänen kauttaan.
Joh. 3:17